<![CDATA[Yksillä Raahessa -podcast - Uusimmat]]>Fri, 07 Sep 2018 13:18:00 +0300Weebly<![CDATA[Jakso 6: Podcast-projektin (l)opetukset]]>Fri, 07 Sep 2018 09:17:57 GMThttp://www.xn--yksill-gua.fi/uusimmat/jakso-6-podcast-projektin-lopetuksetToimittaja Niko Peltokangas laittaa podcast-projektinsa pakettiin uusimmassa Yksillä Raahessa -jaksossa. Viiden haastattelujakson ja kahden kolumnin jälkeen on paikallaan kerrata projektin oppeja.

Jaksossa Peltokangas arvioi taustatyön merkitystä, vierasvalintoja ja podcastin tuottamiseen liittyvää teknistä ja markkinoinnillista säätämistä. Kokemuksen pohjalta aiheena on myös tulevat podcast-projektit.

Onko sinulla toteuttamaton idea tai hahmottumaton haave yhteiskunnallisesta podcastista? Polttelisiko päästä ääneen? Haluaisitko kehitellä ideaa yhdessä? Ota ihmeessä yhteyttä!
]]>
<![CDATA[Jakso 5: Hanna-Leena Mattila sai kaupungilta selvät ohjeet eduskuntaan]]>Sun, 26 Aug 2018 08:55:06 GMThttp://www.xn--yksill-gua.fi/uusimmat/jakso-5-hanna-leena-mattila-sai-kaupungilta-selvat-ohjeet-eduskuntaanTuore kansanedustaja Hanna-Leena Mattila valmistelee ensimmäistä kirjallista kysymystään ja valmistautuu vaalikauden viimeisiin kuukausiin. Varasijalta eduskuntaan nousseella keskustalaisedustajalla on selvät sävelet alueellisen edunvalvonnan suhteen.

– Me ollaan Katjan kanssa saatu molemmat Raahen kaupungilta ihan selkeä muistio siitä, mitä me lähdetään seutukunnan puolesta Helsinkiin hoitamaan, Mattila kertoo viitaten toiseen raahelaiseen kansanedustajaan, Katja Hänniseen (vas).

Muistiossa on kaksi kärkeä: leikkaustoiminnan jatkuminen Raahen sairaalassa ja koulutuskeskus Brahen koulutuspaikat. Mattilan uskoo, että asioita saadaan edistettyä hyvässä yhteistyössä.

Vaalikauden suurhankkeessa, sote-uudistuksessa, Mattila luottaa kokeneempien valmisteluun ja kannattaa Sipilän hallituksen esitystä. Valmisteilla olevassa ensi vuoden valtion talousarviossakin hän uskoo tiukan linjan jatkuvan. Mattila olisi itse valmis tarkastelemaan esimerkiksi lääkkeiden omavastuuosuutta ja keliaakikkojen ruokavaliokorvausta, joita hallitus on tällä kaudella heikentänyt.

Podcastin viidennessä haastattelujaksossa toimittaja Niko Peltokangas ja kansanedustaja Hanna-Leena Mattila keskustelevat politiikan lisäksi muun muassa Raahen kesästä, kotiseutupuvuista ja kaupungin uudesta brändistä, joka odottaa julkaisuaan. Yksillä Raahessa -sarjassa on odotettavissa vielä summaava päätösjakso.
]]>
<![CDATA[Raaheen kaivataan torikulttuuria, mutta niin kaivattiin elokuvateatteriakin – Terävät-nettikolumni]]>Fri, 01 Jun 2018 12:22:39 GMThttp://www.xn--yksill-gua.fi/uusimmat/raaheen-kaivataan-torikulttuuria-mutta-niin-kaivattiin-elokuvateatteriakin-teravat-nettikolumni
Torin paikasta on väitelty niin kauan kuin Raahe-muistini riittää ja todennäköisesti pidempäänkin. Täällä nimittäin ei voi sanoa ”torilla tavataan” tarkentamatta, mitä neljästä torista tarkoittaa.

Aluksi ajattelin, että se tarkoittaisi Rantatoria, jolla pidetään markkinoita pari kertaa vuodessa. Sitten aloin pitää torina Härkätoria, jonka nimi on kai oikeasti Härkätorin puisto. Sinne kaupunki on kasannut myös torimaisia fasiliteettaja: esiintymislavan, myyntikojuja sekä kesäkahvilan ja katoksen sen ympärille. Historiallisessa puu-Raahessa sijaitsee puolestaan Pekkatori, jonka keskellä seisovaa Pehr Brahen patsasta kiertää autotie.

Virallinen tori – sellainen, jossa myydään kalaa ja perunoita – on kuitenkin vielä neljäs. Se sijaitsee urheilutalo Raahelan edustalla, jonne päivittäistorimyynti siirtyi ”väliaikaisesti” vuonna 2002 linja-autoaseman läheisyydestä Lidlin rakentamisen tieltä. Koska torin paikka ei ole mitenkään ilmeinen, entisen suojeluskuntatalon nurkalla on vakuudeksi kyltti ”Raahen tori”.

Torimyyjät tuntuvat pitävän paikkaa hyvänä. Siihen on myyjän helppo ajaa autollaan ja viereinen Prisma sekä alueelta alkava kävelykatu takaavat ohilkulkijoita. Saattaapa olla tottumuksellakin osansa toripaikan perusteluissa.

Ne, jotka eivät toria käytä, mutta toivoisivat kaupunkiin vilkkaampaa torikulttuuria, haluaisivat torin Härkätorille, jossa ymmärtääkseni järjestetään eniten erilaisia tapahtumia vuoden aikana. Yrittäjäyhdistykset ja kaupungin kehittämistoimijat esittivät tämän vuoden helmikuussa tapahtumien ja päivittäistoritoiminnan keskittämistä Härkätorin puistoon kahden vuoden kokeilulla. Rakennetun ympäristön lautakunta hylkäsi esityksen yksimielisesti puutteellisesti perusteltuna, mitä se olikin.

Viimeksi toriasia on ollut julkisuudessa toukokuussa, kun kaupunki asensi aidan Raahelan edessä olevan parkkipaikan ja virallisen torialueen väliin. Samalla alkoi väärinpysäköijien sakottaminen, mitä ei Raahessa muuten juuri tapahdukaan.

Varoittamatta muuttunut käytäntö ärsyttää lehtitiedon mukaan Raahelaa käyttäviä urheiluharrastajia, mutta se on torin osalta kaupungin harvoja johdonmukaisia päätöksiä. Jos tori on pakko siinä Prisman pihalla pitää ja sitä halutaan kehittää, alueen aitaaminen ja somistaminen istutuksilla on paikallaan. Marketin parkkipaikalla on myös runsaasti tilaa autoille, jos Raahelan edessä tulee ahdasta.

Epäjohdonmukaista torikulttuurin kannalta on puolestaan se, että kesäkahvila toimii jälleen tämän kesän Raahelan toisella puolella Härkätorilla. Jos arkista torielämää halutaan kehittää, pitäisi kahvit ja jäätelöt saada kala- ja kukkakauppiaiden vierestä. Kahvilan pitäisi myös olla auki samaan aikaan torimyynnin kanssa eikä vain yhdestätoista viiteen kuten nyt. Uskaltaisikohan joku yrittää kesäisten virvokkeiden myyntiä liikkuvasta myyntikärrystä kesätapahtumien ja muiden ihmisvirtojen liepeillä?

Toivottavasti yrittäjien ja matkailunkehittäjien into riittää Raahelan torin hyödyntämiseen, sikäli kuin torikulttuurille on tilausta. Kaupungilta toivon päättäväisyyttä tehdä valitulle torialueelle viihtyisät ja houkuttelevat puitteet. Torimaisten juttujen sirottelu sinne tänne lienee suurin konkreettinen heikkous tällä hetkellä.

Vuosikausien jappasu torin paikasta kuulostaa hieman myös siltä, että torikulttuurista puhutaan enemmän kuin siihen halutaan panostaa. Vähän niin kuin elokuvateatteri, jonka puolesta koottiin vuosien aikana kansanliikettä, kirjoiteltiin ja tehtiin televisio-ohjelmaa, mutta leffoja katsotaan yhä konserttisalissa silloin harvoin, kuin niitä sattuu näkymään.

Olisiko käynyt kuitenkin niin, että kysyntä ja tarjonta ovat jo kohdanneet Raahessa niin leffateatterin kuin torikulttuurin suhteen?

Terävät on Yksillä Raahessa -podcastin nettikolumni, jonka tarjoiluun vaaditaan A-oikeudet.
]]>
<![CDATA[Jakso 4: Roy Viitanen lupaa kirkkokokemuksen, kun lätkäfani uskaltautuu jalkapallo-otteluun]]>Thu, 17 May 2018 21:00:00 GMThttp://www.xn--yksill-gua.fi/uusimmat/jakso-4-roy-viitanen-lupaa-kirkkokokemuksen-kun-latkafani-uskaltautuu-jalkapallo-otteluunRaahen jalkapalloilijoilta alkavat loppua harjoituspaikat kesken, vaikka tekonurmi ja puolen kentän kokoinen kuplahalli onkin kaupunkiin saatu, kertoo juniorivalmentaja ja urheilutoimittaja Roy Viitanen Yksillä Raahessa -podcastin uudessa jaksossa. Kaupungissa pelataan korkeimmillaan miesten kolmosdivaria ja harrastajia on 700–800.

– Kilpatasolla me ollaan harrastajakaupunki. Mun mielestä se on ihan ok. Esimerkiksi meidän juniorijoukkueella on yhteisjoukkuesopimus yhden oululaisjoukkueen kanssa ja meiltä käy pari kaveria pelaamassa siellä mestaruussarjan pelejä omassa ikäluokassaan, Viitanen kertoo.

Podcastin neljännessä jaksossa toimittaja Niko Peltokangas yrittää selvittää, millainen katsomiskokemus jääkiekkofania odottaa, jos kesällä menee katsomaan jalkapallo-ottelua Raahessa.

– Pääset semmoseen peripohjalaiseen kirkkokokemukseen, jossa katsotaan aika hiljaa peliä. Kaikista urheilulajeista täällä ehkä kunnon katsomokokemukseen pääsee futsal-peleissä.

Jaksossa keskustelllaan ottelutunnelman ja harjoituspaikkojen lisäksi muun muassa jäähallin sponsorinimestä, 12-vuotiaana valituista suosikkijoukkueista ja syömisen roolista katsomokokemuksessa. Jakso on kuunneltavissa alta Soundcloudista ja iTUnesista.
]]>
<![CDATA[Jakso 3: Hanna Leppikangas kaipaa yhä täydennystä Raahen ravintolatarjontaan]]>Wed, 18 Apr 2018 06:02:28 GMThttp://www.xn--yksill-gua.fi/uusimmat/jakso-3-hanna-leppikangas-kaipaa-yha-taydennysta-raahen-ravintolatarjontaanKahvilayrittäjä Hanna Leppikangas pitää Raahen kahvila- ja ravintolatarjonnan monipuolistumista tervetulleena, vaikka se kiristääkin kilpailutilannetta. Jotain silti yhä puuttuu, selviää Yksillä Raahessa -podcastin kolmannessa jaksossa.

– Kahviloissa en juuri ehdi käydä, kun menee aukioloajat niin päällekkäin. Jos pitäis lähteä juhlimaan tai nauttimaan oikein kunnolla, niin en oikein keksi, mihin menisin. On sitten suunnattava johonkin muualle tai tehtävä itse. 

Kahvila Hipun yrittäjä juttelee podcast-jaksossa myös odottavasta ilmapiiristä, joka kaupungissa vallitsee.

– Atomivoimalaahan sitä odotellaan. Kyllä minulla on ristiriitaiset tunnelmat sen suhteen, sillä pienyrittäjät ei voi vain odotella. Toki siellä koko ajan jotain tapahtuu ja sen myötä enemmän ihmisiä liikkuu täälläkin, mutta en sen varaan laskisi ainakaan omaa liiketoimintaani.

Jaksossa Leppikangas keskustelee toimittaja Niko Peltokankaan kanssa lisäksi muun muassa oikean teelaadun valitsemisesta ja kirjallisuuden harrastamisesta ruuhkavuosien kiireissä. Jakso on kuunneltavissa alta Soundcloudista ja iTUnesista.
]]>